maanantai 16. syyskuuta 2013

Terveisin Kommunistinuori

"Tätä kokoomusnuoret oikeasti ehdottivat" ja "Kokoomusnuorten raju ohjelma on täällä" huusivat lehdet viime viikolla. Televisiouutistenkaan katsojat eivät voineet välttyä KNL:n (Kokoomuksen Nuoren Liitto) ensi vuoden tavoitteilta, joista mainittiin yleensä (onneksi?) vain kolme hurjinta, näin moni varmasti ajatteli. Vaan olivatko nuo kiihotus kansanryhmää vastaan -rikoksen poistaminen, kiintiöpakolaisten ottamisen lopettaminen ja EU-tukien maksamisen lopetus todella ne kaikista rajuimmat, törkeimmät ja älyttömimmät? Lehtiä niillä ainakin myytiin ja julkisuutta saatiin. Samalla kuitenkin esimerkiksi Ilta=Sanomat julkaisi 10.9 nettilehdessään KNL:n tavoitteet sanasta sanaan. Eli tavoitteeseensa taisivat päästä, mokomat. Siksi mietinkin, kannattaako koko asiasta sanoa mitään. Sanon kuitenkin jotain, koska yllättäen aivan pölkkypäinen pälätys ja varsinkin tuo aiemmin mainitsemani ihmisten epätasa-arvoinen kohtelu saavat mut kiehumaan!!


Tavoiteohjelmaa lukiessa huomaa nopeasti, että nuo edellä mainitut kolme "tavoitetta" eivät olleet lainkaan ne ainoat päättömyydet, vaan tekstistä löytyy monenmoista tietynlaisia ihmisiä (sellaisia ominaisuuksia omaavia, joita kellään kokoomusnuorella ei ole) syrjivää ja hyvinvointia entistä epätasaisemmin jakavaa asiaa. Koska yllättäen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat eniten sydäntäni lähennä, aloitin asian tarkastelun siitä näkökulmasta. Luvassa on vielä postaus muihin aiheisiin liittyen. Tässä siis sote-asioita, joista tämä Kommunistinuori (vielä tovin nuori) on todella eri linjoilla KNL:n tekstin kanssa:


Mua on aina huvittanut (ja itkettänyt) se, kuinka monen mielestä sosiaali- ja terveyspalveluita pitää vähentää, koska niihin menee suurin osa budjetista, se ei tuota jne. Ei tuota, WTF!?! Ei tietenkään tuota rahaa, mutta tuota noin, mites toi ihmisen elossa pysyminen ja hyvinvointi? Ja joku, joka on jostain tuntemattomasta syystä päätynyt pienessä päässään siihen, että ihminen on olemassa työtä/rahaa varten eikä päinvastoin, voisi ajatella asiaa työvoiman laadun kautta, jos työläinen on sairas, niin eihän se sitten pääse töihin tai ainakin työn laatu/määrä voi kärsiä. Eli jospa vaan panostetaan niihin sote-palveluihin niin kauan, kun robotit eivät ole korvanneet täysin pääomaa nimeltä työläinen.


Sitten KNL:n aivopierujen kimppuun -->

"Kunnat ovat joutuneet vaikeuksiin kyseisten laissa määrättyjen vaatimusten täyttämisessä, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden menot eivät enää pysy hallinnassa." 

--> Eivät pysy hallinnassa? Mistä se johtuu? Ettei vaan siitä, että osa palveluista on ulkoistettu yksityiselle hätäpäissään, jolloin todellisia kustannuksia ei ole osattu ennustaa. Jos kunta itse tuottaa palvelunsa, niin silloinhan ne on nimenomaan sen omassa hallinnassa. Toki laki usein sanelee reunaehdot, mutta niin sen pitää ollakin. (Ainakin niin kauan kuin hallinnossa on minäminäminä-sakkia.

"Valinnanvapaus--- ovat hyvinvointia lisääviä tekijöitä [palveluseteleihin viitaten]."
--> Kirsi Kuusinen-Jamesin tutkimus aiheesta (etenkin s. 81>): "...säännöllistä palveluseteliä käyttävien ikäihmisten valinnanvapaus on joissain tapauksessa hyvin ohut, jopa olematon." (Em. s.101.)

" Subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon poistetaan siinä tapauksessa, että toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona."
--> Itse oon tupannut ajattelemaan, että jos vanhempi laittaa kotona ollessaan lapsena täyspäivähoitoon, on lapsen sitten todennäköisesti parempi olla hoidossa. Pidän siis erikoisena tuota, josta syystä ajattelen, että vanhemmalla on jotain "ongelmaa" ja siten syy, pitää lapsensa hoidossa. Laiskuus, joku sanoo. Oikeastiko? Tuntuu vaikealta uskoa. Itse ainakin ajattelen, että haluaisin mielelläni pitää alle kouluikäisen lapsen kotona, jos itsellä on siellä mahis olla. (Toki osapäivähoito 4-6-vuotiaana voi olla järkevää, jos muuten ei tapaa omanikäistään seuraa.)

"Julkisten terveyspalvelujen kohdalla maksullisten palvelujen osuutta on lisättävä."
--> Nyt oikeasti alan uskoa tuohon Kokoomusnuoret -meemiin. Keltä se on pois? Niinpä. Ja oikeastaan, miksi?? Jo tällä hetkellä osa ihmisistä joutuu oikeasti miettimään, meneekö lääkäriin vai syökö kunnolla ja terveellisesti. Ja kaiken lisäksi tämän päivän Suomessamme Huonotuloinen kuolee hyvätuloista useammin syyhyn, joka olisi voitu hoitaa. (Sonja Lumme & Ilmo Keskimäki. 6.3.2013. THL.) Jos tällaisten tutkimusten jälkeen edelleen on samaa mieltä KNL:n kanssa niin huhhuh! Silloin ihminen tosissaan arvottaa ihmisiä tulojen mukaan, ja se jos joku on huolestuttavaa (ja kertoo sairaasta ajattelusta).


"Päihdehuollon palveluita tulee keskittää ja karsia, ja päihdeongelmaisten sosiaalietuuksia ei tule maksaa käteisellä, vaan esimerkiksi ruokakupongeilla."
--> Katso edellinen kohta. "Keskitättehän ne palvelut johonkin mahdollisimman kauas Eirasta ja Westendistä; idässä ois hyvä, siellähän ne palveluiden tarvitsivat jo valmiina onkin..." Ja oikeasti: karsia?!? Kansantaloudellisesti päihteet & lähinnä niiden ongelmakäyttö (ykkösenä alkoholi) aiheuttavat järjettömiä kustannuksia, kun taas ennaltaehkäisyllä ja lopulta myös ongelman kuriin saamisella säästöt on huomattavia. Puhumattakaan inhimillisestä elämästä...Tässä kuitenkin faktaa taloudellisesta näkökulmasta:
"Päihdetyössä yhden henkilön kuukauden tehohoidon kustannukset kustantaisivat kahden ehkäisevän työn tekijän vuosipalkan. --- Jos päihde- ja rikoskierteeseen ajautunutta poikaa pystyttäisiin auttamaan lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen erityisnuorisotyön, päihdepsykiatrisen poliklinikan ja koulun yhteistyön avulla, maksaisi se 5 500 euroa. Kriisiytynyt tilanne, joka johtaa kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon nostaa kustannukset moninkertaisiksi. Vuoden sijoituksen jälkeen kustannukset olisivat jo yli 110 000 euroa. --- Miljoonan asukkaan HUS:n alueella on 280 000 alkoholin suurkuluttajaa. Jos heille kaikille järjestettäisiin mini-interventio, se tulisi maksamaan noin 67 480 000 euroa (yksikkökustannus on 240 euroa). Alkoholin käytön vähenemisen myötä säästö yhteiskunnalle yksin terveydenhuollon kuluina olisi 148 miljoonaa euroa." Terveyserojen kaventamisen kustannushyödyt. THL

KNL: Palveluita enemmän verkkoon ja keskittämistä lisää.
--> Ounou. On toki järkevää, että verkossa voi hoitaa monenlaisia juttuja, mutta ehdottomasti myös "live-palvelut" tulee säilyttää! Ja joku roti internet-villityksessäkin on pidettävä, sillä esim. lääkärin tai psykologin "tapaaminen" pelkästään netissä on arveluttavaa, ja voi johtaa uusiin ongelmiin (esim. eristäytymiseen).
Keskittäminen taasen sisältää saman vanhan ongelman. Palvelujen tulee olla ihmisten saatavilla! Ihmisten tulee olla tasavertaisia myös palvelujen käyttömahdollisuuksien suhteen. Sillä Sosiaalipalvelut vaikuttavat merkittävästi hyvinvoinnin jakautumiseen yhteiskunnassa. (6.3.2013. Maria Vaalavuo. THL.) 


Koska aihe on kiinnostava ja törmäsin taas moniin aiheeseen liittyvään artikkeliin, tässä vielä muutama näkökulma siitä, mihin KNL:n meininki johtaisi ja toisaalta siitä, mitä on tapahtunut ja mihin tällä hetkellä pyritään:
Susan Kuivalainen: Pohjoismaat eivät ole enää alhaisten tuloerojen maita. 6.3.2013. THL.

Päivi Rouvinen-Wilenius: Ovatko hyvinvointi- ja terveyserot ehkäistävissä? 29.05.2013. SOSTE-blogi 

Maija Luotonen: Terveyserot ovat kasvaneet ponnisteluista huolimatta. 25.03.2013. Sosiaali- ja terveysministeriö.

Miksi eroja on kavennettava? THL


Tällaista tällä erää ja uutta postausta tekemään :) Onnittelut, jos jaksoit lukea tähän saakka, ja oikein mukavaa viikon alkua!!





sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Väkivalta on väärin, pelkääminen naiivia?

Olin menossa 30.1 kirjastolle kuulemaan Äärioikeisto Suomessa -kirjan tekijöiden ajatuksia mielenkiinnosta. Väsymys ja talon lenkkisauna pitivät minut kuitenkin kotona, jota pidin positiivisena asiana tapahtumista kuultuani. Minulle kommentoitiin, ettei kannata pelätä, koska sitähän tällaisella toiminnalla tavoitellaan, joten pelkoni olisi meuhkaajille voitto. Onko väkivaltaisesti käyttäytyvien ihmisten motiivina pelotella kaltaiseni ihmiset pysymään kotonaan tai ainakin pysymään poissa yhteiskunnallisesta keskustelusta? Tai lähinnä tietynlaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta?

Oliko kyseessä äärioikeiston, kansallissosialististen ihmisten (jotka joku vissiin mieltää äärivasemmistoksi sanan -sosialismi vuoksi), FDL:n patrioottien hyökkäys heistä negatiiviseen sävyyn puhuvien ihmisten kimppuun? Vaiko uusnatsien tiedonjano julkaistua kirjaa kohtaan (, joku vain unohti kertoa, ettei kirjastoon tarvitse ottaa puukkoja mukaan, eikä alkoholijuomiakaan siellä tarvita)? Vaiko vasemmiston keksimä nerokas tekoisku, jonka avulla kirjalle saatiin hirmuisesti julkisuutta? Minä en totuutta tiedä, mutta arveluni asiasta minulla toki on. Mutta se ei välttämättä ole tässä kohdin oleellista, asioita voi ajatella toiseltakin kantilta.

Olen herkkä, myönnän. Jos olisin itse ollut paikalla tuolla tilaisuudessa, saattaisin olla edelleen shokissa tapahtuneesta, reagoin shokkitilalla aika helposti asioihin. Yksi asia, jota voin sanoa inhoavani ja kammoksuvani suunnattomasti, on väkivalta. Väkivalta ilman syytä; mutta myös väkivalta, jota pyritään oikeuttamaan toisten väärillä teoilla. Se, että joku on julkaissut avoimesti netissä kuvia ja henkilötietoja ihmisistä, jotka ovat olleet mukana Kansallisen Vastarintaliikkeen yms. toiminnassa, ei oikeuta kenenkään väkivaltaista käytöstä. Se, että joku rikkoo lakia, ei oikeuta kenenkään väkivaltaa. Ei kenenkään. Myöskään se, että joku on mielestäni täysi urpo kuvitellessaan esimerkiksi, että afrikkalaiset ovat älyllisesti länsimaisia tyhmempiä tai että homoseksuaalit ovat järjestään heteroseksuaalia huonompia vanhempia, ei oikeuta minkäänlaista väkivaltaa minun suunnaltani. Edes se, että joku hakkaa erinäköisiä ihmisiä heidän erilaisuutensa vuoksi, ei oikeuta minua hakkaamaan tätä hakkaajaa. Mutta se myöskään ei tarkoita, että missään määrin hyväksyisin hänen tekoaan.

Millaista elämäni olisi nyt, jos olisin osunut kirjastoon väärään aikaan? En tiedä, mutta saattaisin kärsiä esimerkiksi painajaisista tai saattaisin pelätä kirjastoon menemistä. Pitäisikö minun nyt pelätä? Pitäisikö minun olla kirjoittamatta tätä blogia ja tästä aiheesta? Uskallanko olla avoimesti solidaarisuutta, työväen ja köyhälistön oikeuksia, jokaisen ihmisen ihmisoikeuksia sekä ilmaisia kunnallisia peruspalveluja puolustuva nuori nainen?
Uskallan, koska minun on pakko. Koen olemassaoloni edellyttävän sitä, että saan puuttua asioihin ja sanoa mielipiteeni, kun näen epäoikeudenmukaisuutta. Epäoikeudenmukaisuus on viholliseni numero yksi! Mielestäni jokainen on tasavertainen ja ansaitsee samaa. Jokainen ansaitsee ihmisarvoisen elämän. Siksi sanon avoimesti, että esimerkiksi Suomen ja Jyväskylän pitäisi kasvattaa pakolaiskiintiötään. Terveyskeskusmaksut tulisi poistaa. Jokaiselle tulisi taata inhimilliset toimeentulomahdollisuudet ilman nöyryytystä ja anelua. Muun muassa näitä asioita haluan edistää, ja teen parhaani niiden eteen. Minun parhaani tuskin riittää, joten toivon löytäväni yhä lisää samoja aatteita ja arvoja kannattavia ihmisiä ympärilleni ja taistoon kanssani. Mutta me emme käy taistoon puukoin, pampuin tai asein. Sellaiseen taistoon en aio osallistua, en koskaan. Minä käy kirjastossa hankkimassa tietoa, en vihollisia ja syytteitä.

perjantai 1. helmikuuta 2013

Keskisuomalainen 19.9.2007

Onko lakko hoitajien ainut vaihtoehto kunnon palkkaan?

Olisi todella kiva tietää, mikä mahtaa olla nimimerkillä "Potilas tärkein" (Keskisuomalainen 17.9.) kirjoittaneen henkilön ammatti. Mielestäsi ilmeisesti hoitajien olisi palkalla millä hyvänsä tehtävä työnsä hyvin, koska he ovat palveluammatissa, ja vielä tärkeässä sellaisessa.

Perussairaanhoitajan ohjeellinen opintoaika on 3,5 vuotta, tämä siis lukion tai ammattikoulun (keskimäärin 3 vuotta) jälkeen. Ensihoitajan ja terveydenhoitajan opintoaika on noin 4 vuotta. Opintotuki on tällä hetkellä niin pieni, että uskon useimpien hoitajaopiskelijoidenkin turvautuvan opintolainaan, jota on siis maksettava korkojen kanssa takaisin työllistyttyään.

Voisin helposti olettaa myös, että hoitoalalle pyrkivillä ihmisillä on useasti jonkinlainen hoitovietti, joten luultavasti heillä on myös useasti lapsia. Mielelläni soisin näinkin tärkeää työtä tekeville ihmisille myös oman asunnon, ja ehkä työssäkäynti vaatii myös autoa, jota tuskin nykyisillä hoitajien palkoilla kukaan ostaa ilman kalliita lainoja.

Kuka sairaan- ym. hoitajien palkkauksen kohtuullisesta tasosta pitää huolta, elleivät he itse?

Mikäli valtionpäämiehet törkeään tapaansa syövät jälleen sanansa, jääkö hoitajille paljon muita vaihtoehtoja kuin lakko? Valtio tahi kunta tuskin montaakaan päivää tulee toimeen ilman hoitajia, joten luulisi vähintään lakon edessä päättäjien nöyrtyvän.

Ymmärrän, että heidän saattaa olla vaikea ymmärtää etenkään kunnallisen puolen hoitajien ja asiakkaiden olosuhteita, sillä tuskin itsekään kansanedustajan palkalla käyttäisin muita kuin yksityisen sektorin terveydenhuoltopalveluja. Ja omaa palkkaahan on aina helppo nostaa.

Riikka Kaikkonen
opiskelija, lähihoitajan ylpeä tytär
Jyväskylä


Näin tuumasi tämä plikka vuonna 2007. Eikä tänäkään päivänä juuri häpeä tätä tekstiään, josta syystä päätti sen jääkaapin ovessa lehtileikettä tuijoteltuaan nettiinkin näpyttää. Sanasta sanaan. (Vaikka ehkä muotoisin nykyään muutamat lauseet hieman toiseen tapaan.)