perjantai 10. huhtikuuta 2015

Konkreettisia asioita ehdokkaasta numero 90

Perustiedot
Riikka Kaikkonen, SKP(sit.), nro: 90


Nimi: Riikka Kaikkonen
Ikä: 30 vuotta ja 4 kuukautta
Asuinpaikka: Ristonmaa, Jyväskylä
Koulutus: Ylioppilas, vähän amk-opintoja logistiikasta ja vaatetuksesta ja lähes valmiiksi (jo) sosiaalialalta, myös kans.väl.pain. talouskoulu
Työt: Nyt oppilaskodin ohjaajana Valteri-koulussa, aiemmin olen ollut hommissa mm. kehitysvammaisten ja vanhusten palvelutalossa, lastensuojelussa eri jutuissa pikkuisen, siivoojana, markkinatutkimushaastettelijana ja kotiaputyöntekijänä. 
Perhe: Puoliso Tero ja 3 kotikissaa

Lapsuus
Syntymäpaikka: Jyväskylä (mutta pian synnyttyäni muutettiin Jämsään)
Lapsuuden perhe: ihana äiti Ritva-Liisa, isä Kari (kuoli ihan liian kauan sitten eli 2000) ja pikkuveli Miika <3 <3 <3 (myöskin kuollut todellakin liian nuorena!)
Parhaita asioita lapsuudessa: Kesät Haminassa (Pontevan leirit!!!) ja mökillä Konnevedellä, koko päivän kestävät uinnin Ahviksessa parhaan kaverin (Elisa) kanssa välillä saunassa ruisleipiä syöden, Onnenpyörä koko perheen kanssa telkkarista
Harrastukset lapsena: Nuorempana tanhu, vanhempana lumilautailu, pianon soitto, sanataide


Lemppariasiat
Harrastukset: vapaaehtoistyö Youth Against Drugs ry:ssä ja SPR:llä päihdetyössä/selviämisteltalla (lähinnä kesäisin), kuntosali ja jumpat, asioiden pohdiskelu ja ihmisten kanssa juttelu, kissojen toljottelu ja telkkarin tillotus...
Lempimusiikkityylit: suomiräp!, muu räppi, reggae, ragga & dancehall, junkka, triphop, downtempo, big beat, myös moni poppi ja rokkikin.
Suosikkiartistit: Niitä on noin sata, ehkä enempi, joten tässä osa: Ruger Hauer (etenkin Pyhimys <3), Cranberries, Portishead, Cypress Hill (viime aikoina taas luukuttettu lähes kuten teininä :D ), Asian Dub Foundation, Asa, LoopTroop, PMMP, Alanis Morissette.
Suosikkikappale: Tällä hetkellä ADF:n Flyover, koska se juuri soi. Niitä on aika monta muutakin, mm. puolet Ruger Hauerin kappaleista. Ja Jukka Pojan Sotaisa rotu.
Suosikkitv-sarjat: Mentalist, Simpsonit, Syke, Salkkarit, Bones, Blacklist, S.H.I.E.L.D, Rillit huurussa (!), Ensisilmäyksellä, Tyhjätaskut, Kosto, Olipa kerran ja moni muu :)
Suosikkileffat: Moulin Rouge ainakin, onhan noita mainioita muitakin.
Lempiväri: Vihreä ja tällä hetkellä tummansininen ja oranssi ja valkoinenkin.
Lempinumero: 8. Ja 90 tällä hetkellä :D Parilliset on kauniimpia kuin parittomat.
Lempieläin: Kissat, myös isot ja villit. (Maa)oravat.
Lempivaatteet: Hameet yleensä ja mekot, haaremihousut.


Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Puolue: Suomen kommunistinen puolue
Miksi em.: Oon aina kokenut sen itselleni läheisimmäksi aatteen ja konkreettisten ehdotusten sekä toiminnan puolesta
Muu järjestötoiminta: Youth Against Drugs ry:ssä eli YAD:ssa olen ollut festarihommissa ja vähän  muissakin vapaaehtoisena useamman vuoden ajan, hallituksen jäsenyys nyt 2015-2017. SPR:iin liityin viime vuonna, kävin muutaman koulutuksen ja kesällä olin selviämisasemalla Ilosaaressa hommissa; tarkoitus jatkaa tänä vuonna. FinFamiin olen liittynyt vast'ikää.
Tärkein muutettava asia: Tasa-arvon lisääminen kaikessa mahdollisessa!
Vaaliehdokkuudet: Kunnallisvaalit 2012 ja eduskuntavaalit 2015
Miksi kannattaa äänestää: Kaikissa vaaleissa, joissa olet äänioikeutettu, valitaan edustaja yhteisiin, myös sinun, asioihin. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, kuka sinunkin asioitasi ajaa.


Vastaukseni YLE:n vaalikoneessa. Jos et ole löytänyt sopivaa ehdokasta itsellesi, suosittelen käyttämään vaalikonetta, esim. YLE:n kone on ok.

torstai 9. huhtikuuta 2015

Avoimuus, demokratia, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo - sanahelinää vai arkipäivää?

Avoimuus, demokratia, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat monen ihmisen mielestä hienoja, tavoiteltavia asioita. Monen lajitoverimme mielestä ne eivät kuitenkaan ole konkreettisia saati arkipäiväisiä asioita. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että nämä em. neljä asiaa ovat aitoja asioita, joita pitää tavoitella ja joiden on mahdollista toteutua jokapäiväisessä elämässämme.


Tämä bloggausaihe on muhinut päässäni viime kuukausina, etenkin näin vaalien aikaan kiitos median ja monen muun tahon ajatusvirheen tai unohduksen: ”Suomessa on vain yhdeksän (9) puoluetta ja oikeastaan 3-5 oikeaa puoluetta, joiden väliltä äänestäjät valitsevat.” Totuus on kuitenkin toinen, ja näissä eduskuntavaaleissa kisaa 15 puoluetta sekä pari valitsijayhdistysten ehdokasta. Miten suomalainen media kohtelee edellisen eduskunnan ulkopuolisia puolueita eli nk. pienpuolueita*?


Seuraan mediaa päivittäin lähinnä netin kautta, etenkin FB:ssa jaetut otsikot tulee usein luettua, lisäksi on Keskisuomalaisen nettitunnarit ja lehti tulee taas hetken aikaa, HS:n tunnukset on pari viikkoa nyt. Yle Puhetta kuuntelen lähes aina autossa ja puhelimesta reissatessani kodin ulkopuolella. Viime aikoina Puhe on ollut tuohtumuksen kohteena puhuessaan puolueista, kun tarkoittaa suppeasti nykyisiä ek-puolueita. Muutenkin siellä ja Ylellä ylipäänsä on ei-ek-puolueet olleet suuressa paitsiossa. Taannoin Puheella harmiteltiin, kun _puolueiden vaalisloganit eivät sisällä konkretiaa ollenkaan. ”Työtä, rauhaa, perusturvaa!” Eikö nuo asiat ole konkretiaa? Harva se päivä Puheella puhutaan puolueet sitä, puolueet tätä, mutta lähes aina tarkoitetaan niitä ek-puolueita ja unohdetaan muiden vaihtoehtojen olemassa olo. Tahallisesti?


Kun tähän soppaan lasketaan mukaan puoluetuet, jotka ovat olleet tänä vuonna Kokkareiden 7,5 miljoonasta KD:n reiluun miljoonaan sekä kansanedustajien palkat ja vaalilomat päästään aikamoisen demokratiavajeen ja epätasa-arvon äärelle! Moni teistä varmaan ajattelee, että siellä se pienpuolueen edustaja huutelee, kun ei ole varaa mainostaa itseään. Arvaa mitä, ei olekaan! En syytä ihmisiä siitä, että he ihmettelevät välillä, että vieläkö kommunisteja on olemassa. Moni teistä hämmästyisi, jos näkisi mainosten hinnat ja miettisi, minkä verran kattava mainonta medioissa maksaisi. Käytännössä ilman puolueen suurta panostusta ja/tai yksityisen/yrityksen suurta rahallista tukea, ei medianäkyvyys ole somen ulkopuolella mahdollista (ellei satu olemaan todella rikas ja/tai medioiden omistaja).** Someenkin muuten saa vaalirahoja uppoamaan tuhansia, jos haluaa.


Kuinka sitten yhdistykset ym. tahot kohtelevat ei-ek-puolueita? Tarkoitan tässä tahoja, jotka järjestävät vaalitapahtumia, -paneeleita yms. Kun katsoo ek-puolueen sivuilta heidän vaalikalenteriaan tapahtumia piisaa vähintään kuukauden ajan päivittäin useampia, siis myös niitä ei itse järjestettyjä vaan ulkopuolisten tahojen tekemiä. Meille Keski-Suomen kommareille kutsuja tapahtumiin on tullut, mutta määrä jää noin 20:een kaikkinensa. Olemme osallistuneet vuoroa vaihdellen kaikkiin näistä, pl. Alfa-tv:n paneeli, jonka kutsu tuli viime tingassa. Joihinkin tapahtumanjärjestäjiin olemme ottaneet itse aktiivisesti yhteyttä, esim. Kaikkien vaalit -tapahtuman suhteen, jonka aihepiiri olisi ollut monen meidän jäsenen ominta aluetta. Tuon tapahtuman kanssa kävi, kuten niin kovin monen muunkin, eli vastaus kuului "ajan/resurssien/tilan puutteen vuoksi, kutsumme vain ek-puolueiden edustajat". Vastakohdaksi todettakoon, että Keuruun yhteiskoulun vaalipaneeli peruttiin edellisenä iltana "liian vähäisten osaanottajien vuoksi", vaikka laskujeni mukaan seitsemän (7!) ehdokasta oli mukaan ilmottautunut. Kieltämättä tulin johtopäätökseen, että syynä oli se, että nuo seitsemän ilmottautunutta puoluetta olivat SKP, Piraatit, Muutos 2011, Vihreät, Vasemmisto, KD ja myös Kokoomus. Eli liikaa pieniä ja pari suurinta puuttuu --> liikaa propagandaa nuorille?!?


Kuinka tärkeää olisikaan, että ihmisiä kohdeltaisi aina tasapuolisesti ja reilusti! Mielestäni tämä tulisi ulottaa myös vaaleihin, niin ehdokkaita kuin puolueitakin koskevaksi. Todellinen demokratia ei voi toteutua, jos puolueita arvotetaan sen mukaan, miten niille kävi neljä vuotta sitten vaaleissa! Käsittääkseni vaalien tarkoitus on, että kansa valitsee kaikista (sovitulla tavalla) ehdolle asetetuista ehdokkaista omansa ja antaa äänensä sille. Vaalien tarkoitus on noudattaa demokratiaa ja Suomen lakia, jolloin kellä tahansa vaalikelpoisellaa on yhtäläinen oikeus asettua ehdolle. Mielestäni on yhteiskunnan ja puolueettoman, journalistista etiikka noudattavan median tehtävä kertoa vaihtoehdoista tasapuolisesti ja kaikkia yhtälailla kunnioittaen. Olen viime päivinä miettinyt, millaiset vaalit olisivat, jos kaikki vaalimainonta olisi kielletty. Esim. niin, että kadulla omien mainosten jakaminen olisi ok, mutta ei postilaatikkoluukuttaminen; tv-, lehti-, radio-, netti- ja tienvarsimainonta olisi kielletty (pl. viralliset vaalitaulut). Voisi olla todella mielenkiintoinen kokeilla tuollaista. Toki silloin säilyisi median tärkeys tasapuolisuuden säilyttämisessä. 


Yhteenvetona: Missään ei ole todettu, että eduskunnan valtasuhteiden pitäisi säilyä samana tai että samojen puolueiden tulisi pysyä eduskunnassa vuodesta toiseen. Mielestäni median toimintatavoissa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden suhteen on paljon korjattavaa. Toivottavasti te kaikki muistatte, että myös eduskunnan ulkopuolella on aktiivisia toimijoita. Heistä muutamia voit tavata esimerkiksi tänä lauantaina 11.4 Jyväskylän Kävelykadulla alemman R-kioskin kulmilla noin klo 10-14. Siellä päivystää siis Keski-Suomen kommunisteja teltallaan, jonka tunnistat alla olevasta kuvasta. Muistakaa äänestää, ennakkoäänestys jatkuu ensi tiistaihin saakka!




*Itse asiassa sana pienpuolue on aika huono, sillä siihen voidaan ajatella sisältyvän oletuksen siitä, että puolue pysyy pienenä jatkossakin. Kukaanhan ei voi taata, että näin käy tai ei käy, sen päättävät lopulta kansalaiset itse.

**Lähiaikoina tulossa postaus myös vaalimainonnasta.

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Terveyspalveluiden tila

Ilokseni minua lähestyttiin sähköpostitse erään ihmisen toimesta eduskuntavaaliehdokkuuuteni vuoksi. Minulta tiedusteltiin mielipidettä terveydenhoidon tilasta Keski-Suomessa ja sitä, mitä konkreettista aion tehdä kauniiden vaalilupausten toteutumisen eteen. Päätin julkaista vastaussähköpostini hieman muokattuna täällä blogissani:
 
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että terveydenhuollon laatua pitää parantaa. Missään nimessä resursseja ei saa vähentää, vaan esim. alati leikatut valtionosuudet pitää nostaa riittävälle tasolle, jotta kunnilla on mahdollisuus hoitaa tehtävänsä kunnolla. Ne keinot, joiden avulla terveydenhuolto voidaan hoitaa mahdollisimman edullisesti ovat 1) kattavat julkiset palvelut (sillä yksityinen tulee yleensä lopulta kalliimmaksi) 2) ennaltaehkäisevään ja riittävään, oikea-aikaiseen hoitoon panostaminen (eli jokaisella tulee olla siihen mahdollisuus). Muuten terveydenhoidosta ei voi tinkiä, ei laadusta eikä määrästä, joten em. ovat oikeastaan ainoat keinot ns. tehokkuuteen.

Mutta mielestäni on ihan oikein, että sosiaali- ja terveysmenoihin menee julkisen sektorin rahoista iso osa, sillä nuo palvelut tuottavat vaikeammin mitattavaa hyvinvointia, eivätkä rahaa; mutta ne ovat se tärkein yhteiskunnan tehtävä koulutuksen ohella. Yhteiskunta on olemassa meitä ihmisiä varten, samoin markkinat ja talous; ei missään nimessä päinvastoin.

On erittäin tärkeä muuttaa asenneilmapiiriä. Suomi on tällä hetkellä rikkaampi kuin koskaan (mitattuna esim. BKT/kansalainen) ja meillä on oikeasti varaa paljon parempiin palveluihin, jos niihin halutaan panostaa. On totta, että meillä ei ole pidemmällä tähtäimellä varaa nykyisen laajuisiin ja tasoisiin palveluihin, vaan niitä pitää parantaa ja laajentaa! Jo nyt köyhät kuolevat Suomessa n. 12 vuotta aiemmin kuin varakkaat. Eriarvoistuminen on siis pitkällä ja tilanne pitää muuttaa. Yhtenä merkittävänä keinona paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut mahdollisimman edullisena asiakkaalle. Esim. terveysasemapalvelujen tulee olla asiakkaille maksuttomia, jotta ihmiset voivat hoitaa itseään tarpeen mukaan.

Toisaalta jo nyt rahaa syydetään paljon osakkeenomistajien taskuihin, kun julkiselta puolelta lakkautetaan omaa toimintaa ja ostetaan niitä (usein ylikansallisilta suur-)yrityksiltä. Puheissa yleensä tajutaan ennaltaehkäisevien palvelujen tärkeys, mutta niihin ei konkreettisesti panosteta tarpeeksi. Ihmisiä ei saa syyllistää heidän sairauksistaan tai työkyvyttömyydestään tms., vaan heille tulee tarjota matalan kynnyksen palveluja tarpeen mukaan. Olisi tärkeää, että kaikille sosiaali- ja terveyspalveluita enemmän tarvitseville ihmisille nimettäisiin yksi päävastuussa oleva “tukihenkilö”, joka osaisi ohjata asiakasta oikeisiin paikkoihin, tiedottaisi asiakkaalle hänen oikeuksistaan ja kaikista tarjolla olevista palveluista. Monet ihmiset tarvitsevat nykyään useita eri palveluja, mutta palvelujärjestelmän monimutkaisuuden vuoksi moni uupuu, eikä jaksa tai osaa hakea kaikkia tarvitsemiaan palveluja. Tämä tilanne paranisi tuki-/vastuuhenkilön avulla.


Jyväskylässä (ja varmasti melkein kaikkialla) psykiatrian ja päihdehoitojen saralla on paljon kehitettävää ja monet asiat tosi huonolla tolalla. Useammankin kerran olen ollut läheiseni kanssa Keskussairaalassa ja muissa paikoissa vaatimassa hoitoa, kun sitä ei ole millään haluttu antaa. Tiedän todellakin, miten kammottavaa on, kun hoitoa ei saa edes halutessaan!
Esimerkki: Kävin ystäväni kanssa tk-lääkärissä ja hän lupasi lähetteen psykiatrian polille. Odotettiin aikaa postissa tulevaksi, vihdoin 2 kk päästä tuli paperi “ei tarvetta hoidolle”. Noin puolen vuoden päästä olin ystäväni kanssa Keskussairaalassa hänen yritettyään itsemurhaa. Huutamalla siellä pää punaisena, ettei häntä voida kotiuttaa, sain hänet Kangasvuoren sairaalaan. Yhdeksi yöksi. Sen jälkeen avopuolelta löytyi hoitoa.
Tilanne on todella järkyttävä ja se on pakko muuttaa!

Talousnäkökulmastakin ihmisen hoitaminen on aina kannattavampaa kuin hoitamatta jättäminen, inhimillisestä näkökulmasta puhumattakaan. Ennalta ehkäisy ja aikainen puuttuminen ovat myös aina taloudellisesti kannattavampaa, ja säästävät todella paljolta kärsimykseltä ja tuskalta. Vaikka kannatan ennaltaehkäisyn resurssien parantamista, täytyy myös ns. korjaavalle puolelle lisätä resursseja, sillä aina ennaltaehkäisy ei vain toimi.


Vielä niihin konkreettisiin asioihin:
  1. Teen kaikkeni sen puolesta (eduskunnassa ja politiikassa, järjestöissä toimimalla, muun kansalaisvaikuttamisen avulla ja henkilökohtaisessa elämässäni) että jok’ikinen ihminen kokee olevansa arvokas ja ansaitsevansa pelkkää hyvää!
  2. Jokaisen tulee saada tarvitsemansa hoito ja apu viipymättä, omaan varallisuuteen katsomatta!
  3. Terveydenhoidon resursseja on lisättävä merkittävästi! Valtionosuudet on palautettava riittäviksi. Sosiaali- ja terveyspalveluja tulee parantaa ja lisätä julkisella sektorilla lisäämällä henkilökuntaa vanhoihin toimipisteisiin sekä perustamalla uusia yksiköitä. Siten saadaan myös vähennettyä työttömyyttä. 
  4. Tuo mainitsemani tukihenkilösysteemi voitaisi ottaa käyttöön aina, kun ihmisellä on enemmän kuin 2 kontaktia eri sosiaali- ja terveyspalveluihin, jos ihminen sitä itse haluaa. On tärkeää, että ihmiset saavat avoimesti tiedon omasta hoidostaan ja mahdollisista vaihtoehdoista. 
  5. Kamppailen aktiivisesti 1200 €/kk verottoman perusturvan puolesta kaikille, jotka eivät pysty muuten toimeentuloaan hankkimaan! Se auttaisi jokaista sairasta, jonka työkyky on alentunut. Kun riittävä toimeentulo on taattu, poistuu yksi suuri stressitekijä elämästä, jolloin parantuminen helpottuu. On todella väärin, että sairaat ihmiset joutuvat taistelemaan toimeentulonsa puolesta ja ahdistumaan köyhyydestä.
  6. Aina kun suunnitellaan jotain uusia palveluja tai muutoksia niihin, tulee konsultoida tosissaan asian todellisia asiantuntijoita eli palvelun käyttäjiä itseään!
  7. Palveluille on asetettava sitovat, kunnolliset kriteerit, joista ei voida joustaa! Kriteerien toteutumista tulee valvoa aktiivisesti.

Olen melkein valmis sosionomi (amk) ja halu auttaa ihmisiä, vaikuttaa palveluiden epäkohtiin sekä muuttaa maailmaa paremmaksi ovat ajaneet minua tälle alalle sekä politiikkaan. Uskon, että voimme muuttaa maailmaa paremmaksi, meillä on siihen varaa, jos niin halutaan!

Jos haluat vielä jatkaa keskustelua tai kysyä jotain, tee se! Muista, että potilasasiamieheen voi ottaa aina yhteyttä, jos hoidossa on valitettavaa. Ja jos et jaksa tehdä sitä itse, voit laittaa myös minulle viestiä, niin voin auttaa parhaani mukaan. Toivon sinulle kaikkea hyvää!! Toivottavasti jaksat kamppailla tai sinulla on joku, joka jaksaa tehdä sen puolestasi omien oikeuksiesi eteen ja saat kunnollista hoitoa ja tukea. Sillä sinä olet arvokas ihminen juuri tuollaisena ja ansaiset kaiken tarvitsemasi ja onnellisen elämän! Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia kaikista ja taata jokaiselle puitteet hyvinvointiin.

Ystävällisin, ymmärtävin ja rohkaisevin terveisin,
Riikka Kaikkonen