Avoimuus, demokratia, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo - sanahelinää vai arkipäivää?

Avoimuus, demokratia, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat monen ihmisen mielestä hienoja, tavoiteltavia asioita. Monen lajitoverimme mielestä ne eivät kuitenkaan ole konkreettisia saati arkipäiväisiä asioita. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että nämä em. neljä asiaa ovat aitoja asioita, joita pitää tavoitella ja joiden on mahdollista toteutua jokapäiväisessä elämässämme.

Tämä bloggausaihe on muhinut päässäni viime kuukausina, etenkin näin vaalien aikaan kiitos median ja monen muun tahon ajatusvirheen tai unohduksen: ”Suomessa on vain yhdeksän (9) puoluetta ja oikeastaan 3-5 oikeaa puoluetta, joiden väliltä äänestäjät valitsevat.” Totuus on kuitenkin toinen, ja näissä eduskuntavaaleissa kisaa 15 puoluetta sekä pari valitsijayhdistysten ehdokasta. Miten suomalainen media kohtelee edellisen eduskunnan ulkopuolisia puolueita eli nk. pienpuolueita*?

Seuraan mediaa päivittäin lähinnä netin kautta, etenkin FB:ssa jaetut otsikot tulee usein luettua, lisäksi on Keskisuomalaisen nettitunnarit ja lehti tulee taas hetken aikaa, HS:n tunnukset on pari viikkoa nyt. Yle Puhetta kuuntelen lähes aina autossa ja puhelimesta reissatessani kodin ulkopuolella. Viime aikoina Puhe on ollut tuohtumuksen kohteena puhuessaan puolueista, kun tarkoittaa suppeasti nykyisiä ek-puolueita. Muutenkin siellä ja Ylellä ylipäänsä on ei-ek-puolueet olleet suuressa paitsiossa. Taannoin Puheella harmiteltiin, kun _puolueiden vaalisloganit eivät sisällä konkretiaa ollenkaan. ”Työtä, rauhaa, perusturvaa!” Eikö nuo asiat ole konkretiaa? Harva se päivä Puheella puhutaan puolueet sitä, puolueet tätä, mutta lähes aina tarkoitetaan niitä ek-puolueita ja unohdetaan muiden vaihtoehtojen olemassa olo. Tahallisesti?

Kun tähän soppaan lasketaan mukaan puoluetuet, jotka ovat olleet tänä vuonna Kokkareiden 7,5 miljoonasta KD:n reiluun miljoonaan sekä kansanedustajien palkat ja vaalilomat päästään aikamoisen demokratiavajeen ja epätasa-arvon äärelle! Moni teistä varmaan ajattelee, että siellä se pienpuolueen edustaja huutelee, kun ei ole varaa mainostaa itseään. Arvaa mitä, ei olekaan! En syytä ihmisiä siitä, että he ihmettelevät välillä, että vieläkö kommunisteja on olemassa. Moni teistä hämmästyisi, jos näkisi mainosten hinnat ja miettisi, minkä verran kattava mainonta medioissa maksaisi. Käytännössä ilman puolueen suurta panostusta ja/tai yksityisen/yrityksen suurta rahallista tukea, ei medianäkyvyys ole somen ulkopuolella mahdollista (ellei satu olemaan todella rikas ja/tai medioiden omistaja).** Someenkin muuten saa vaalirahoja uppoamaan tuhansia, jos haluaa.

Kuinka sitten yhdistykset ym. tahot kohtelevat ei-ek-puolueita? Tarkoitan tässä tahoja, jotka järjestävät vaalitapahtumia, -paneeleita yms. Kun katsoo ek-puolueen sivuilta heidän vaalikalenteriaan tapahtumia piisaa vähintään kuukauden ajan päivittäin useampia, siis myös niitä ei itse järjestettyjä vaan ulkopuolisten tahojen tekemiä. Meille Keski-Suomen kommareille kutsuja tapahtumiin on tullut, mutta määrä jää noin 20:een kaikkinensa. Olemme osallistuneet vuoroa vaihdellen kaikkiin näistä, pl. Alfa-tv:n paneeli, jonka kutsu tuli viime tingassa. Joihinkin tapahtumanjärjestäjiin olemme ottaneet itse aktiivisesti yhteyttä, esim. Kaikkien vaalit -tapahtuman suhteen, jonka aihepiiri olisi ollut monen meidän jäsenen ominta aluetta. Tuon tapahtuman kanssa kävi, kuten niin kovin monen muunkin, eli vastaus kuului "ajan/resurssien/tilan puutteen vuoksi, kutsumme vain ek-puolueiden edustajat". Vastakohdaksi todettakoon, että Keuruun yhteiskoulun vaalipaneeli peruttiin edellisenä iltana "liian vähäisten osaanottajien vuoksi", vaikka laskujeni mukaan seitsemän (7!) ehdokasta oli mukaan ilmottautunut. Kieltämättä tulin johtopäätökseen, että syynä oli se, että nuo seitsemän ilmottautunutta puoluetta olivat SKP, Piraatit, Muutos 2011, Vihreät, Vasemmisto, KD ja myös Kokoomus. Eli liikaa pieniä ja pari suurinta puuttuu --> liikaa propagandaa nuorille?!?

Kuinka tärkeää olisikaan, että ihmisiä kohdeltaisi aina tasapuolisesti ja reilusti! Mielestäni tämä tulisi ulottaa myös vaaleihin, niin ehdokkaita kuin puolueitakin koskevaksi. Todellinen demokratia ei voi toteutua, jos puolueita arvotetaan sen mukaan, miten niille kävi neljä vuotta sitten vaaleissa! Käsittääkseni vaalien tarkoitus on, että kansa valitsee kaikista (sovitulla tavalla) ehdolle asetetuista ehdokkaista omansa ja antaa äänensä sille. Vaalien tarkoitus on noudattaa demokratiaa ja Suomen lakia, jolloin kellä tahansa vaalikelpoisellaa on yhtäläinen oikeus asettua ehdolle. Mielestäni on yhteiskunnan ja puolueettoman, journalistista etiikka noudattavan median tehtävä kertoa vaihtoehdoista tasapuolisesti ja kaikkia yhtälailla kunnioittaen. Olen viime päivinä miettinyt, millaiset vaalit olisivat, jos kaikki vaalimainonta olisi kielletty. Esim. niin, että kadulla omien mainosten jakaminen olisi ok, mutta ei postilaatikkoluukuttaminen; tv-, lehti-, radio-, netti- ja tienvarsimainonta olisi kielletty (pl. viralliset vaalitaulut). Voisi olla todella mielenkiintoinen kokeilla tuollaista. Toki silloin säilyisi median tärkeys tasapuolisuuden säilyttämisessä. 

Yhteenvetona: Missään ei ole todettu, että eduskunnan valtasuhteiden pitäisi säilyä samana tai että samojen puolueiden tulisi pysyä eduskunnassa vuodesta toiseen. Mielestäni median toimintatavoissa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden suhteen on paljon korjattavaa. Toivottavasti te kaikki muistatte, että myös eduskunnan ulkopuolella on aktiivisia toimijoita. Heistä muutamia voit tavata esimerkiksi tänä lauantaina 11.4 Jyväskylän Kävelykadulla alemman R-kioskin kulmilla noin klo 10-14. Siellä päivystää siis Keski-Suomen kommunisteja teltallaan, jonka tunnistat alla olevasta kuvasta. Muistakaa äänestää, ennakkoäänestys jatkuu ensi tiistaihin saakka!

*Itse asiassa sana pienpuolue on aika huono, sillä siihen voidaan ajatella sisältyvän oletuksen siitä, että puolue pysyy pienenä jatkossakin. Kukaanhan ei voi taata, että näin käy tai ei käy, sen päättävät lopulta kansalaiset itse.

**Lähiaikoina tulossa postaus myös vaalimainonnasta.